Kuka tarvitsee melatoniinilisää?

Keho tuottaa luonnostaan unihormoni melatoniinia. Joskus sitä kuitenkin tarvitaan myös purkista ravintolisänä.

Kun illalla alkaa tulla hämärä, kehossamme käynnistyy pimeähormoni melatoniinin tuotanto. Sitä alkaa tuottaa aivoissa sijaitseva käpyrauhanen, ja tämä jatkuu aamuyöhön saakka.

Miten melatoniinia syntyy kehossa?

Melatoniini syntyy aivoissa, ja sen tuotanto käynnistyy iltaisin valon vähentyessä. Tieto valon vähenemisestä menee aivoihin silmissä sijaitsevien näköhermojen kautta.

Melatoniinin tuotantoon tarvitaan tryptofaani-nimistä aminohappoa, jota saamme ravinnosta. Monipuolisesta ruokavaliosta sitä saadaan riittävästi myös melatoniinin tuotannon kannalta.

”Monet syövät iltaisin tryptofaanin hyviksi lähteiksi tiedettyjä ruokia kuten maitotuotteita, banaania ja täysjyväviljaa. Nämä ovat muutenkin hyviä iltapalan aineksia, joten ei niistä ainakaan haittaa ole myöskään melatoniinin tuotannon kannalta”, sanoo Terveystalon Uniklinikalla työskentelevä yleislääkäri Eevert Partinen.

Mihin melatoniinia tarvitaan?

Melatoniinin lisääntyminen verenkierrossa kertoo elimistölle, että pian on aika mennä nukkumaan. Se tekee olon uneliaaksi ja auttaa nukahtamaan sekä pysymään unessa.

”On hyvä muistaa, ettei melatoniinitabletti ole mikään varsinainen unilääke, vaan se toimii lievästi väsyttävänä pimeähormonina. Pitkäkestoinen valmiste auttaa jonkin verran myös unessa pysymistä”, Partinen sanoo.

Melatoniini toimii kehossa osana monitahoista prosessia, uni-valverytmin säätelyä. Valo säätelee melatoniinintuotantoa, kuten koko vuorokausirytmiä. Paras tapa huolehtia hyvästä unenlaadusta on pitää vuorokausirytmi mahdollisimman säännöllisenä.

Mikä voi häiritä melatoniinin tuotantoa?

Kehon oma melatoniinin tuotanto voi häiriintyä kirkkaasta valosta iltaisin. Esimerkiksi ruutujen kautta tulevan sinisen valon on havaittu heikentävän prosessia.

Myös esimerkiksi aikavyöhykkeen vaihtaminen hämmentää elimistöä, koska vuorokausirytmi menee sekaisin aikaeron vuoksi. Melatoniinia käytetään tasaamaan tästä syntyvää aikaerorasitusta.

Melatoniinin tuotantoa voivat häiritä myös stressi ja alkoholi. Vuorotyö sekoittaa säännöllistä vuorokausirytmiä, ja se aiheuttaakin usein uniongelmia.

Miten melatoniinin tuotantoa voi edistää?

Jokainen voi edistää kehonsa melatoniinin tuotantoa näillä keinoilla:

• pidä uni-valverytmi säännöllisenä

• himmennä valoja illalla

• älä käytä kirkkaita ruutuja enää lähellä nukkumaanmenoa

• vältä alkoholia

• terävöitä aamuheräämistä kirkkaalla valolla heti noustuasi – tämä poistaa verenkierrosta melatoniinin rippeet ja auttaa elimistöä pitämään vuorokausirytmin selkeänä

Miten ikä vaikuttaa melatoniinin tuotantoon?

Lapsella ei syntyessään ole omaa melatoniinintuotantoa, vaan se kehittyy vähitellen 2– 3 kuukauden iästä alkaen. Vasta tästä alkaa kehittyä varsinainen uni-valverytmi.

Melatoniinintuotannon käynnistyminen auttaa vauvaa erottamaan yön ja päivän. Melatoniinia kehittyy yhä enemmän nuoruusikään saakka, minkä jälkeen sen määrä vakiintuu ja pysyy aikuisiän samana.

Ikääntymisen myötä sen tuotanto kuitenkin vähenee.

Kenelle melatoniinia purkista?

Melatoniiniravintolisää on käytetty jo pitkään jet lagin eli aikaerorasituksen hoidossa. Siitä voi olla apua myös vuorotyöunettomuudesta, viivästyneestä unijaksosta tai REM-unenaikaisesta käyttäytymishäiriöstä kärsiville potilaille.

Yli 55-vuotiaille voidaan ehdottaa erityisesti hitaasti imeytyvää melatoniinilisää, jos on unettomuutta tai unessa pysymisessä on vaikeuksia.

”Melatoniinista ei ole apua pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa, vaan siihen paras apu on kognitiivis-behavioraalinen terapia eli cbt-i”, Partinen muistuttaa.

Melatoniinia ei suositella raskaana oleville tai imettäville naisille.

Lasten kohdalla Partinen kehottaa keskustelemaan asiasta hoitavan lääkärin kanssa.

”Melatoniinista on saatu apua esimerkiksi autismin kirjoon, adhd:hen ja unirytmin viivästymiseen liittyviin unihaasteisiin. Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniinilla voi kuitenkin olla puberteettia viivästyttävä vaikutus, joten sen käyttö tulee harkita tapauskohtaisesti”, Partinen sanoo.

Yleislääkäri Eevert Partinen vierailee Jaksa paremmin -ohjelmassa Nelosella 4.10.2026.