Mitä sykevälivaihtelu kertoo?
Autonominen hermosto ei huutele tekemisiään: se vain säätelee elimistöä havaitsemiensa tarpeiden mukaan. Aina ei itse tajua, miten kovilla kierroksilla elämäänsä paahtaa.
Yhä useamman ranteessa, sormessa tai patjan alla tikuttava älylaite mittaa monia asioita. Tavallisia mitattavia asioita ovat syke ja sykevälivaihtelu.
Sykkeen mittaaminen on tuttu asia, mutta mitä tarkoittaa sykevälivaihtelu eli HRV (heart rate variability)?
Sydän reagoi stressiin
Sydämen syke (mitataan yleensä minuutin aikana) kertoo monia asioita terveydentilasta ja kuormituksesta. Esimerkiksi 60 lyönnin leposyke kertoo sydämen lyövän karkeasti ottaen kerran sekunnissa. Syke ei kuitenkaan ole täysin tasainen, vaan sydämenlyöntien väli vaihtelee joitakin millisekunteja: lyöntien väli voi olla siis vaikkapa 0,95 sekuntia tai 1,15 sekuntia. Sykevälivaihtelu ilmaistaan millisekunteina.
Sykevälivaihtelu riippuu autonomisesta hermostosta, joka koko ajan laskee elimistömme tarpeita: fyysinen tai psyykkinen kuormitus saavat sympaattisen hermoston aktivoitumaan. Kun rauhoitumme ja palaudumme, päällimmäisenä on parasympaattinen hermosto. Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat autonomisen hermoston kaksi eri puolta.
Kun keho varustautuu haastavaan tilanteeseen, esimerkiksi stressin tai sairauden vuoksi, sympaattinen hermosto nostaa sykettä, ja samalla sykevälivaihtelu pienenee.
Näitä muuttujia seuraamalla voidaan epäsuorasti päätellä, miten stressi ja palautuminen elimistössä vuorottelevat. Tähän perustuu myös hyvinvointimittareiden antama palaute.
Karkeasti sanottuna hyväkuntoisella on matala syke ja suuri sykevälivaihtelu. Vaikka liikunta nostaa sykettä tilapäisesti, säännöllisen liikunnan terveysvaikutus näkyy alhaisempana leposykkeenä, ja kasvava sykevälivaihtelu kertoo nopeasta palautumisesta.
Tulkintojen tekemistä vaikeuttaa se, että huono sykevälivaihtelu voi johtua muustakin kuin stressistä. Siihen vaikuttavat myös ikä, tupakointi, alkoholi ja kahvi, ylipaino, verenpaine, veren rasvaprofiili, sokeriarvot, tulehdustekijät, depressio ja ahdistuneisuus. Myös perimä vaikuttaa sykevälivaihteluun.
Kannattaako HRV:tä seurata?
Autonominen hermosto toimii tahdosta riippumatta. Sydän lyö niin nopeasti kuin tarvitaan ilman että olet siitä tietoinen tai saati että sinun pitäisi tehdä sille mitään. Onko sykevälivaihtelua sitten mitään syytä seurata?
Jälleen vastaus voi olla kyllä tai ei, tilanteestasi riippuen.
Joskus sykevälivaihtelukäyrän seuraaminen on hyvä keino havahtua stressin määrään. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä nainen mittasi muutaman päivän ajan palautumisensa määrää ja kauhistui: päivän ainoa palauttava hetki oli väkivaltaisen tv-sarjan katselu iltamyöhään. Koko muun valveillaoloajan hänen stressikäyränsä hehkui punaisena.
Toisaalta siitäkin voi kehittää itselleen stressin, että seuraa jatkuvasti kuormitustasoaan. Jos näin käy, silloin on parempi luopua laitteista ainakin joksikin aikaa.
Unen palauttavuus ja HRV
Suurin osa palautumisesta tapahtuu yön aikana. Unen palauttavuuden taso vaihtelee kuitenkin paljon, ja siihen vaikuttavat monet tekijät.
Esimerkiksi alkoholi, infektiotauti tai ylikuormitus pitävät sykkeen korkealla (ja sykevälivaihtelun matalalla) myös yöllä. Vaihtelusta huomaa myös. että rankan viikon pääteeksi nautittu alkoholi ei rentouta vaan jatkaa kuormitusta.
Tähän sykevälivaihtelu on lahjomaton mittari. Mutta silti kannattaa muistaa, että vertailua on syytä tehdä vain omiin arvoihin, ei kaverin lukemiin.
Unioppaan etusivulle
Mitä sykevälivaihtelu kertoo?
Autonominen hermosto ei huutele tekemisiään: se vain säätelee elimistöä havaitsemiensa tarpeiden mukaan. Aina ei itse tajua, miten kovilla kierroksilla elämäänsä paahtaa.
Yhä useamman ranteessa, sormessa tai patjan alla tikuttava älylaite mittaa monia asioita. Tavallisia mitattavia asioita ovat syke ja sykevälivaihtelu.
Sykkeen mittaaminen on tuttu asia, mutta mitä tarkoittaa sykevälivaihtelu eli HRV (heart rate variability)?
Sydän reagoi stressiin
Sydämen syke (mitataan yleensä minuutin aikana) kertoo monia asioita terveydentilasta ja kuormituksesta. Esimerkiksi 60 lyönnin leposyke kertoo sydämen lyövän karkeasti ottaen kerran sekunnissa. Syke ei kuitenkaan ole täysin tasainen, vaan sydämenlyöntien väli vaihtelee joitakin millisekunteja: lyöntien väli voi olla siis vaikkapa 0,95 sekuntia tai 1,15 sekuntia. Sykevälivaihtelu ilmaistaan millisekunteina.
Sykevälivaihtelu riippuu autonomisesta hermostosta, joka koko ajan laskee elimistömme tarpeita: fyysinen tai psyykkinen kuormitus saavat sympaattisen hermoston aktivoitumaan. Kun rauhoitumme ja palaudumme, päällimmäisenä on parasympaattinen hermosto. Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat autonomisen hermoston kaksi eri puolta.
Kun keho varustautuu haastavaan tilanteeseen, esimerkiksi stressin tai sairauden vuoksi, sympaattinen hermosto nostaa sykettä, ja samalla sykevälivaihtelu pienenee.
Näitä muuttujia seuraamalla voidaan epäsuorasti päätellä, miten stressi ja palautuminen elimistössä vuorottelevat. Tähän perustuu myös hyvinvointimittareiden antama palaute.
Karkeasti sanottuna hyväkuntoisella on matala syke ja suuri sykevälivaihtelu. Vaikka liikunta nostaa sykettä tilapäisesti, säännöllisen liikunnan terveysvaikutus näkyy alhaisempana leposykkeenä, ja kasvava sykevälivaihtelu kertoo nopeasta palautumisesta.
Tulkintojen tekemistä vaikeuttaa se, että huono sykevälivaihtelu voi johtua muustakin kuin stressistä. Siihen vaikuttavat myös ikä, tupakointi, alkoholi ja kahvi, ylipaino, verenpaine, veren rasvaprofiili, sokeriarvot, tulehdustekijät, depressio ja ahdistuneisuus. Myös perimä vaikuttaa sykevälivaihteluun.
Kannattaako HRV:tä seurata?
Autonominen hermosto toimii tahdosta riippumatta. Sydän lyö niin nopeasti kuin tarvitaan ilman että olet siitä tietoinen tai saati että sinun pitäisi tehdä sille mitään. Onko sykevälivaihtelua sitten mitään syytä seurata?
Jälleen vastaus voi olla kyllä tai ei, tilanteestasi riippuen.
Joskus sykevälivaihtelukäyrän seuraaminen on hyvä keino havahtua stressin määrään. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä nainen mittasi muutaman päivän ajan palautumisensa määrää ja kauhistui: päivän ainoa palauttava hetki oli väkivaltaisen tv-sarjan katselu iltamyöhään. Koko muun valveillaoloajan hänen stressikäyränsä hehkui punaisena.
Toisaalta siitäkin voi kehittää itselleen stressin, että seuraa jatkuvasti kuormitustasoaan. Jos näin käy, silloin on parempi luopua laitteista ainakin joksikin aikaa.
Unen palauttavuus ja HRV
Suurin osa palautumisesta tapahtuu yön aikana. Unen palauttavuuden taso vaihtelee kuitenkin paljon, ja siihen vaikuttavat monet tekijät.
Esimerkiksi alkoholi, infektiotauti tai ylikuormitus pitävät sykkeen korkealla (ja sykevälivaihtelun matalalla) myös yöllä. Vaihtelusta huomaa myös. että rankan viikon pääteeksi nautittu alkoholi ei rentouta vaan jatkaa kuormitusta.
Tähän sykevälivaihtelu on lahjomaton mittari. Mutta silti kannattaa muistaa, että vertailua on syytä tehdä vain omiin arvoihin, ei kaverin lukemiin.
Unioppaan etusivulle
