Uniongelmat - Niiden tunnistaminen ja yleisyys

maaliskuu 14, 2022 3 min lukuaika

Uniongelmat - Niiden tunnistaminen ja yleisyys

Uniongelmat ovat yleisiä

Uniongelmista yleisin on unettomuus, josta kärsii noin kolmannes aikuisista. Lisäksi uniapneaa arvioidaan sairastavan jopa 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä.

Tyypillinen uniongelma on, ettei pysty nukkumaan, vaikka haluaisi. Tilapäinen unettomuus kuuluu elämään, ja esimerkiksi suuret elämänmuutokset tai huolet voivat valvottaa. Se ei kuitenkaan vielä ole unettomuutta, että silloin tällöin nukkuu huonosti.

Uniongelman taustalla on usein moninaisia syitä, sekä fyysisiä että psyykkisiä. Uni on kuitenkin hyvinvoinnillemme niin tärkeää, että univaikeuksiin kannattaa hakea apua.

Kun unettomuus on toistuvaa

Uniongelmana voi olla se, ettei saa illalla unta, tai että heräilee paljon yön aikana tai herää liian aikaisin aamulla kykenemättä enää nukahtamaan uudelleen.

Unettomuushäiriöstä puhutaan silloin, kun vaikeus nukkua on toistuvaa. Unettomuushäiriön diagnostisina kriteereinä on, että univaikeus esiintyy vähintään kolmena yönä viikossa ja että se jatkuu yli kuukauden ja haittaa päiväaikaista vireyttä.

Unettomuuden taustalla on yleensä monia tekijöitä alkaen perimästä ja persoonallisuustyypistä. Elämänolosuhteet vaikuttavat nukkumiseen, ja esimerkiksi epäsäännölliset työajat voivat haitata selvästi unta. Myös omilla elämäntavoilla on paljon merkitystä hyvän unen kannalta. Liiallinen alkoholinkäyttö ja liian vähäinen liikunta voivat olla unettomuushäiriön taustalla. Myös monet sairaudet ja lääkkeet voivat häiritä nukkumista.

Lue lisää unettomuudesta

Unettomuutta hoidetaan usein lääkkeettömillä terapiamenetelmillä, joskus myös unilääkkeillä. On tärkeää palauttaa oma usko siihen, että kykenee nukkumaan. Jos alkaa pelätä unettomuutta, huonon nukkumisen kierre usein pahenee.

Uniapnea lisää sydäntautiriskejä

Obstruktiivinen uniapnea on toiseksi yleisin unihäiriö, ja se tarkoittaa hengitysilmavirtauksen estymistä, mikä johtuu ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana. Sitä sairastaa 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia keski-ikäisistä naisista.

Apnea tarkoittaa hengityskatkosta. Uniapneaa sairastavalla niitä voi olla yön aikana satoja. Uniapneasta puhutaan, jos nukkujalla on vähintään viisi kymmenen sekunnin mittaista katkosta tunnin aikana.

Uniapnean yöllisiin oireisiin kuuluu tyypillisesti äänekäs kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset, suun kuivuminen, levoton yöuni, yöhikoilu, lisääntynyt virtsaamisentarve öisin sekä närästys- ja refluksioireet. Nukkuja voi usein herätä tukehtumisen tunteeseen, mutta hyvin usein hengityskatkokset – ja kuorsauksen – havaitsee vieressä nukkuva kumppani.

Päivällä uniapneapotilaalla on usein väsymystä ja aamupäänsärkyä. Hän kärsii usein myös tahattomasta nukahtelusta, keskittymisvaikeuksista ja ärtyneisyydestä, muisti- ja mielialahäiriöistä sekä impotenssista.

Uniapneaan liittyy usein ylipaino, korkea verenpaine ja aikuistyypin diabetes. Uniapnea lisää sydän- ja aivoinfarktien riskiä.

Uniapneaa hoidetaan tyypillisesti CPAP-hoidolla, joka tarkoittaa ylipainehengityshoitoa. Öisin käytetään CPAP-laitetta, joka auttaa pitämään hengitystiet auki ja siten vähentää hengityskatkoksia. Laite ei kuitenkaan paranna itse sairautta. Usein laihduttaminen voi parantaa etenkin lievän uniapnean, jolloin potilas voi jopa luopua CPAP-laitteen käytöstä. Muita hoitokeinoja voivat olla hammaskiskot, asentohoito ja kirurgiset toimenpiteet.

Unihäiriöitä on monenlaisia

Viivästynyt unirytmi on etenkin nuorilla yleinen unihäiriö. Tällöin nukahtaminen ei onnistu kuin vasta aamuyöstä. Yöuni jää usein liian lyhyeksi, jos joutuu heräämään kouluun tai töihin, joten viivästynyt unirytmi aiheuttaa usein huomattavaa univajetta. Ongelma on siis ristiriita oman vuorokausirytmin ja ympäristön rytmien välillä. Oma sisäinen kello elää tavallaan eri ajassa kuin muu maailma.

Viivästynyttä unirytmiä hoidetaan niin, että pyritään tahdistamaan sisäinen kello uudelleen. Siirto tapahtuu vähitellen, ja siinä voidaan käyttää apuna melatoniinia illalla ja kirkasvalolamppua aamulla.

Unta voivat haitata monenlaiset muutkin unihäiriöt. Esimerkiksi levottomat jalat syndrooma (Restless Legs Syndrome eli RLS) on suhteellisen yleinen häiriö, sillä sitä sairastaa noin 15–20 prosenttia aikuisista ja vaikeista oireista kärsii noin 3 prosenttia. RLS ilmenee pakonomaisena tarpeena liikutella jalkoja. Siihen auttaa usein esimerkiksi käveleminen, mutta tämä luonnollisesti häiritsee nukahtamista.

RLS on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Alhainen kudosrauta (ferritiini) on tunnetuin riskitekijä RLS:lle. Myös monet lääkkeet lisäävät oireilua, esimerkiksi yleisesti masennuksen ja unettomuuden hoidossa käytetty mirtatsapiini.

Unta voivat häiritä myös esimerkiksi toistuvat painajaiset, etenkin jos ne ovat hyvin ahdistavia. Tarinallisia unia nähdään eniten REM-unen aikana, erityisesti aamuyöstä. Runsas alkoholinkäyttö ja traumaattiset kokemukset lisäävät selvästi painajaisunien määrää.

Lue lisää REM-unesta


Jätä kommentti!

Kirjoitukset julkaistaan hyväksynnän jälkeen.