Unettomuus – Mitä on unettomuus ja miten sitä voidaan hoitaa?

Unettomuus on yleisin unihäiriö. Sen taustalla on usein monenlaisia syitä, niin perimää kuin omia valintoja.

Unettomuus on yleistä: sitä potee ajoittain joka viides aikuinen. Noin 10–12 prosenttia kärsii pitkittyneestä unettomuudesta, joka saattaa jatkua pitkään ja vaatia hoitoa. Taustalla on usein silloin syystä tai toisesta syntynyt ylivireystila.

Jokainen nukkuu joskus huonosti. Tilapäinen unettomuus ei ole sairaus vaan osa normaalia elämää. Silloin tällöin ilmenevä unettomuus on ihmisen luontainen tapa reagoida erilaisiin elämäntilanteisiin ja olosuhteisiin.

Unettomuus voi kuitenkin kehittyä myös sairaudeksi. Se voi ilmetä nukahtamisvaikeutena iltaisin, yöllisenä heräilynä tai aamuyön valvomisena. Jos vaikeudet jatkuvat, on syytä hakea apua.

Unettomuus määritellään tilapäiseksi, jos se vaivaa alle kuukauden. Se arvioidaan lyhytkestoiseksi, jos se kestää 1–3 kuukautta, ja pitkäkestoiseksi, jos se jatkuu yli 3 kuukautta.

Jos unettomuus vaivaa vähintään kolme kertaa viikossa, jatkuu pidempään kuin kuukauden ja aiheuttaa päivisin väsymystä ja toimintakyvyn heikkenemistä, se täyttää unettomuushäiriön diagnostiset kriteerit. Lue lisää unettomuuden käypä hoito -suosituksesta

Unettomuus vaivaa jopa joka viidettä aikuista.

Alttius unettomuudelle voi periytyä

Unettomuudelle on monenlaisia syitä, ja sen synty on usein yksilöllisten tilanteiden summa. Erilaiset tekijät altistavat unettomuudelle, voivat laukaista sen ja pitävät sitä yllä.

Altistavia tekijöitä on löydetty niin perimästä kuin persoonallisuuden piirteistä. Jopa 30–40 prosenttia unettomuuden syistä on arvioitu piilevän geeneissä. Nukahtaminen ja unessa pysyminen ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia prosesseja, eikä voida nimetä yksittäisiä geenejä, jotka selittäisivät kykyämme nukkua.

Altistavina tekijöinä unettomuudelle pidetään joskus myös lapsuuden kokemuksia. Esimerkiksi turvattomuuden kokemus, joka yhdistyy nukkumiseen, voi myöhemmälläkin iällä lisätä huolta nukkumisesta. Usein on mainittu, että huolehtimiseen taipuvaisella ihmisellä on suurempi riski sairastua unettomuuteen: taipumus murehtia asioita voi valvottaa myös yöllä. Osa ihmisistä on herkkäunisempia kuin toiset, ja he reagoivat helposti unta häiritseviin olosuhteisiin kuten valoon tai meluun.

Usein unettomuuden taustalla on ylivireystila, jolle osa ihmisistä on luonnostaan alttiita: he reagoivat herkästi ympäristön ärsykkeisiin, innostuvat uusista asioista ja ovat aktiivisia koko päivän. Usein myös elämäntilanne ja -tavat pitävät yllä liiallista vireyttä, joka estää nukkumasta. Työelämän vaatimukset ja toisaalta omat harrastukset voivat aiheuttaa ylikierroksia.

Joskus elämän olosuhteet vaikeuttavat nukkumista. Työajoilla on iso merkitys, ja erityisesti kolmivuorotyö pakottaa muuttamaan luontaista nukkumisrytmiä suuresti. Myös epäsäännölliset työajat vaikeuttavat säännöllisen nukkumisrytmin ylläpitämistä.

Myös perhetilanteilla on vaikutusta. Pienten lasten tai vaikkapa sairaan puolison hoitaminen voivat vaatia niin paljon yöheräilyä, että siitä on omalle unelle haittaa pitkäksi aikaa.

Unettomuuden syynä on usein kehon ja mielen ylivireys, joka estää nukahtamasta tai pysymästä unessa.

Mikä laukaisee unettomuuden?

Elämänmuutos tai -kriisi aiheuttaa usein häiriöitä nukkumiseen. On normaalia, että esimerkiksi sekä positiiviset että negatiiviset isot muutokset elämässä saavat pohtimaan asioita nukkumaan mennessä tai yöllä herätessä.

Esimerkiksi sairastuminen tai sen pelko, parisuhdekriisi tai työpaikan menettäminen ovat isoja huolia, jotka ymmärrettävästi vaivaavat mieltä myös yöllä. Joskus myös positiiviset muutokset kuten uusi työpaikka tai uuden asunnon hankkiminen voivat kiihdyttää mieltä niin paljon, että uni kärsii. Ylivireystila on tyypillinen syy unettomuudelle.

Joskus kuitenkin käy niin, että unettomuus jää päälle, vaikka akuutti elämänkriisi onkin jo hoidettu. Unettomuus voi olla niin ahdistava kokemus, että jo muutama kerta saa pelkäämään sen toistumista. Siten unettomuuden pelosta kehittyy sitä ylläpitävä tekijä: kun nukkumisesta huolestuu, stressitila estää nukahtamasta. Ja mitä useammin kokemus toistuu, sitä enemmän unettomuuden pelosta tulee unettomuuden syy.

Hyvän unen kannalta on tärkeää noudattaa säännöllistä unirytmiä, vaikka eri syistä se ei aina ole helppoa. Jos nukkuu ja valvoo hyvin epäsäännöllisesti, voi itse altistaa itsensä unettomuudelle.

Monet muut elämäntapavalinnat vaikuttavat nukkumiseen. Esimerkiksi

• Liian paljon tai liian myöhään nautittu kofeiini häiritsee nukahtamista.
• Alkoholi rikkoo unen luontaisen rakenteen, jolloin uni ei ole palauttavaa ja seuraavana päivänä väsyttää.
• Myös nikotiini virkistää, joten sekin voi vaikuttaa yöunen laatuun.

Säännöllinen liikunta on hyvä tapa edistää unta. Unettomuus johtaa usein siihen, ettei päivällä jaksa tehdä mieluisiakaan asioita, ja esimerkiksi liikuntaharrastukset voivat jäädä. Kuitenkin hyvä yöuni rakennetaan jo päivän valinnoilla: aktiivinen päivä on paras tapa varmistaa hyvä yö.

Nukkumaan ei pysty rauhoittumaan hetkessä, joten ennen nukkumaanmenoa on tärkeää rauhoittua ja vähentää kierroksia. Ylivireystila on tärkeää tunnistaa, jotta siihen johtavia tilanteita voisi mahdollisuuksiensa mukaan välttää. Unettomuuden riskiä voi pienentää arvostamalla unta ja tekemällä omalta osaltaan parhaansa hyvän yön eteen.