Uniapneaa on pitkään pidetty ylipainoisten, vähintään keski-ikään ehtineiden ja kovaäänisesti kuorsaavien miesten tautina. Uniapnea kuitenkin yleistyy myös muilla, ja siitä puhutaankin jo kansantautina. Tässä artikkelissa nukkumisergonomian asiantuntija, fysioterapeutti Liisa Koukku kertoo vinkkinsä parempaan uneen.
Obstruktiivisen eli ahtauttavan uniapnean diagnoosit ovat viime vuosina lisääntyneet. Taustalla on väestön lihominen. Lisäksi uniapnea on noussut otsikoihin mm. muusikko Olli Lindholmin kuoleman myötä. Siksi yhä useampi osaa hakeutua tutkituttamaan oireensa. Myös diagnoosimenetelmät ovat tarkentuneet.
Uniapneadiagnoosin on saanut ainakin 300 000 suomalaista. Heidän lisäkseen on ihmisiä, jotka eivät tiedä, että heidän unensa häiriintyy hengityskatkosten vuoksi.
Ikä lisää riskiä sairastua, ja yleisin sairaus on 40–65-vuotiailla. Miehillä riski sairastua uniapneaan on kaksinkertainen naisiin verrattuna, mutta vaihdevuosi-iässä myös naisten riski kasvaa.
Mitä uniapnea tarkoittaa?
Diagnoosin koko nimi on obstruktiivinen uniapnea. Se tarkoittaa hengitysvirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Tämä aiheuttaa osittaisia (hypopnea) tai täydellisiä (apnea) hengityskatkoksia, jotka voivat kestää jopa yli minuutin.
Hengityskatkos päättyy yleensä äänekkääseen korahdukseen. Usein katkoksiin liittyy myös kuorsausta, joka onkin yleisin syy hakeutua tutkimuksiin. Mutta myös muun muassa väsymys tai pakonomainen nukahtelu päivällä tai tiheä vessassa ravaaminen ja runsas hikoileminen yöllä voivat olla uniapnean oireita.
Yölliset hengityskatkokset ja -vaimentumat ovat vaarallisia monesta syystä. Ne häiritsevät yöunta ja aiheuttavat univajetta, mistä puolestaan seuraa päiväaikaista väsymystä. Kun hengitys estyy kokonaan tai osittain, siitä on elimistölle monenlaista haittaa. Hoitamaton uniapnea on verenpainetaudin, sydäninfarktin, aivoinfarktin ja muistisairauksien riskitekijä.
Miten lievä uniapnea oireilee?
Esimerkiksi aamupäänsärky ja epämääräinen väsymys voivat olla lievän uniapnean oireita. Kuorsaaminen liittyy usein uniapneaan, mutta ei aina. Vieressä nukkuva kumppani tunnistaa hengityskatkot usein korahduksesta, johon hengityskatko päättyy. Mutta joskus katkokset ovat hiljaisempia. Toisaalta yksin nukkuvalla ei ole ketään vieressä havainnoimassa korahduksia.
Väsymys aiheuttaa nukahtelutaipumusta päivällä. Torkahdus voi tapahtua esimerkiksi yksitoikkoisen tekemisen parissa, pimeässä elokuvateatterissa tai pahimmillaan autonratissa.
Naisilla hengitys ei välttämättä katkea kokonaan, mutta se estyy osittain, mistä seuraa yhtä vakavia haittoja kuin miehillä. Naisten uniapnean oireet ovatkin osittain erilaisia kuin miesten: tauti voi ilmetä myös epämääräisenä uupumuksena ja mielialaoireina.
Uniapnean vakavuusaste määritellään apneoiden (hengityskatkokset) ja hypopneoiden (hengityksen vaimentumat) määrällä per tunti. Lievässä uniapneassa vähintään 10 sekuntia kestäviä apneoita on tunnin aikana alle 15, keskivaikeassa 15–30 ja vaikeassa 30 tai enemmän.
Yön aikana katkoksia – ja niistä johtuvia havahtumisia – voi vaikeassa uniapneassa olla satoja. Tämä johtaa unen pirstoutumiseen, mikä puolestaan usein tuntuu huomattavana väsymyksenä päivisin. Huonolaatuinen uni ja siitä kertyvä univaje lisää monien sairauksien riskiä ja heikentää elämänlaatua. Päiväväsymys lisää onnettomuusriskiä huomattavasti esimerkiksi liikenteessä. Riittämätön yöuni heikentää toimintakykyä ja vaikeuttaa esimerkiksi painonhallintaa.
Ylipaino lisää taudin riskiä
Merkittävä syy uniapnean taustalla on ylipaino. Kun ylimääräistä rasvaa kertyy kudoksiin, sitä kertyy myös hengitysteihin. Jos ne ovat myös rakenteellisesti ahtaat, unen aikainen lihasten rentoutuminen voi helposti johtaa ilmavirtauksen estymiseen.
Ylipaino lisääntyy kaikissa länsimaissa, samoin uniapneadiagnoosit. Kaksi kolmesta uniapneapotilaasta onkin lihavia tai liikapainoisia. Joka kolmas potilas on kuitenkin normaalipainoinen.
Milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin?
Jos kärsit epämääräisestä katkeilevasta yöunesta, uupumuksesta tai aamupäänsäryistä, kannattaa selvittää, voisiko syynä olla diagnosoimaton uniapnea. Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteys omaan terveyskeskukseen- tai työterveyteen. Yksityisillä terveysasemilla ja ammatinharjoittajina on myös uneen erikoistuneita lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Uniapnea todetaan yöpolygrafialla
Useimmiten diagnoosi tehdään huolellisen kyselyn, kliinisen tutkimuksen ja niin sanotun yöpolygrafian löydösten perusteella. Yöpolygrafia-tutkimus mittaa mm. unenaikaista hengitysvirtausta, kuorsausta, sydämen syketaajuutta, veren happipitoisuutta ja unen aikaista liikehdintää. Mittaus voidaan tehdä omassa sängyssä, sillä laitteen saa lainaksi kotiin.
Miten uniapneaa hoidetaan?
Uniapneahoitoon kuuluu aina elämäntapaohjaus, jolla pyritään vähentämään ylipainoa, lisäämään liikuntaa ja välttämään päihteitä. Laihtuminen lievittää usein uniapnean oireita. Liikunta on hyväksi kaikille, kun taas alkoholin käyttö ja tupakointi lisäävät uniapnean oireita.
Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan yleensä CPAP-laitteella. Yöllä käytettävä laite puhaltaa lievällä ylipaineella ilmaa hengitysteihin, mikä estää niiden tukkeutumisen.
Erityisvalmisteiset hammaskiskot auttavat osaa uniapneapotilaista. Yksi- tai kaksiosainen kisko siirtää alaleukaa eteenpäin ja aktivoi kielen lihaksia, jotta hengitystiet eivät tukkeutuisi nukkumisen aikana. Kisko valmistetaan erikoishammaslääkärin ja hammasteknikon yhteistyönä.
Jos nämä hoidot eivät auta, kysymykseen voi tulla myös leikkaushoito kuten ylähengitysteiden leikkaus (esimerkiksi nenän avaava leikkaus), nielun alueen radiotaajuuskirurgia tai leuan alueen leikkaus. Myös lihavuusleikkausta saatetaan harkita, jos potilaan painoindeksi on yli 35 kg/m2. Lihavuusleikkauksella voidaan lievittää uniapnean oireita.
Hoitamaton uniapnea rasittaa suuresti verenkiertoelimistöä, ja se moninkertaistaa riskin kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin. Myös monilla muilla sairauksilla kuten tyypin 2 diabeteksellä ja masennuksella on yhteyttä uniapneaan.
Miten asento vaikuttaa uniapneaan?
Suuri osa uniapneasta on ns. asentoriippuvaista lajia: hengityskatkoksia ja usein myös niihin liittyvää kuorsausta esiintyy silloin, kun ihminen nukkuu selällään. Kyljellään nukkuminen vähentää katkoksia usein huomattavasti.
Uniapneaa potevan kannattaakin pyrkiä nukkumaan kyljellään. Siihen on monia keinoja.
Miten pysyä kylkiasennossa?
Kylkiasennossa hengitys ei ahtaudu yhtä helposti kuin selällään. Laadukas ja säädettävä ergonominen tyyny auttaa nukkumaan kyljellään.
”Tyynyn pitää olla riittävän tukeva niskan alla, jotta kaularangan asento pysyy hyvänä. Kylkiasennossa tarvitaan siis täytettä olkapään ja kaulan väliin”, sanoo nukkumisergonomian asiantuntija, fysioterapeutti Liisa Koukku Unikulmasta.
Kyljellään nukuttaessa tulisi patjassa olla riittävästi tilaa olkapäälle, jotta rangan asento pysyy luonnollisen suorana. Tällöin ei myöskään tule puutumisia olkapäähän tai lonkkaan.
”Ergonominen kylkiasento vaatii patjalta tukea keskivartaloon ja myötäilevyyttä olkapäälle ja lantiolle. Unikulman räätälöity patja on paras vaihtoehto, jotta ergonominen asento saadaan suunniteltua yksilöllisesti”, Liisa Koukku muistuttaa.
Selällään nukkujaa auttaa oikeanlainen tyyny
Jos taas nukkuu selällään, tyynyn tulee tukea niska ja leuka ergonomiseen asentoon. Kun tyyny istuu oikealla tavalla niskan alle, pysyy leukakin hyvässä asennossa ja hengitys on vapaampaa.
”Leuka ei saisi selinmakuulla painua rintaan, sillä silloin kuorsaa todennäköisemmin”, Liisa Koukku muistuttaa.
Selällään nukkujalle paras tyyny on sellainen, että tyyny on korkeampi niskan alta ja matalampi pään alta. Tällöin leuka ja kaularanka pysyvät sellaisessa asennossa, että hengitys virtaa vapaammin ja että kieli ei valu nieluun ahtauttamaan ilmavirtaa.
Astro-tyynyt ovat laadukkaita ja yksilöllisesti säädettäviä ergonomisia tyynyjä.
Tavallisella tyynyllä nukuttaessa tyynyn täytteet valuvat helposti takaraivon alle ja painavat leuan kohti rintaa.
Entä jos nukkuu väliin kyljellään, väliin selällään?
”Silloin olisi parasta säätää asiantuntijan kanssa tyynyn korkeus sellaiseksi, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla kumpaakin nukkuma-asentoa”, Liisa Koukku sanoo.
Jos opettelee pois selinmakuusta, kylkiasentoon voi totutella apuvälineiden kanssa.
”Uusi tyyny kannattaa hankkia joka tapauksessa tukemaan kylkiasentoa. Jos patjan uusiminen ei ole ajankohtaista, voi asennon tukena käyttää tyynyä kainalossa tai vartalon vierellä. Avuksi voi ottaa tavallisen muhkean tyynyn ylemmän käden alla kainalotyynyksi, jotta saisi pidettyä kylkiasennon ergonomisena. Vielä parempi vaihtoehto on tähän tarkoituksen kehitetty vartalotyyny ylemmän polven ja ylemmän käden alle. Tarkoitus on, ettei asento lähde kallistumaan vatsan puolelle”, Liisa Koukku sanoo.
Moottorisänky auttaa korottamaan ylävartaloa
Hengittämistä voi helpottaa, kun vuoteen pääpuolta nostaa vartaloa ylemmäs. Silloin hengitystiet pysyvät paremmin auki ja kuorsaus vähenee. Tähän auttaa parhaiten moottorisänky, jolloin optimaalisen kulman pystyy hakemaan portaattomasti.
Tavoitteena on löytää sängyn päätypuoleen lievä kulma, joka auttaa hengittämään mutta ei hankaloita kyljellään nukkumista.
Voiko uniapneasta parantua?
Uniapnea on elimellinen unihäiriö, jonka lievemmistä muodoista voi parantua pudottamalla painoa, liikkumalla enemmän ja välttämällä alkoholia ja tupakointia. Uniapnean vaikeammista muodoista on harvoin mahdollista parantua kokonaan. Oireita voidaan kuitenkin lievittää ja vähentää taudin vaikutusta hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
Koska taustalla on monia syitä, hoito tähtää yleensä oireiden ja niiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Elämäntapojen muuttaminen ja laihduttaminen voivat saada oireet katoamaan jopa kokonaan. On myös mahdollista, että hoitoa tarvitaan loppuelämän ajaksi.
Hengitysharjoituksilla voi tasapainottaa ja rauhoittaa hengitysrytmiä ja samalla tehostaa hengittämistä. Tämä voi vähentää hengityskatkosten määrää nukkuessa.
