Unen vaiheet - Unen vaiheet toistuvat, mutta eivät aina samanlaisina

toukokuu 11, 2022 2 min lukuaika

Unen vaiheet - Unen vaiheet toistuvat, mutta eivät aina samanlaisina

Neljä eri univaihetta toistuvat monta kertaa joka yö. Tiesitkö, että talvella uni ja unen vaiheet ovat erilaista kuin kesällä?

Unen vaiheet

Uni ei ole läpi yön samanlaista, vaan sen syvyys vaihtelee. Unitutkijat ovat luokitelleet univaiheet neljään kategoriaan:

  • Unen ensimmäinen vaihe N1 on torkeunta
  • Unen tioinen vaihe N2 kevyttä unta
  • Unen kolmas vaihe N3 syvää unta
  • Unen neljäs vaihe on REM-unta (Rapid Eye Movement)

Näistä neljästä univaiheista rakentuu unisykli, joka toistuu yön aikana 4–6 kertaa. Unisykli ei kuitenkaan aina ole samanlainen: alkuyöstä syvän unen vaiheet ovat pidempiä, kun taas yön viimeisinä tunteina nukumme enemmän REM-unta.

Syvästä unesta on vaikeaa herätä

Torkeuni (N1) ei välttämättä vielä tunnu unelta; siitä herää helposti, ja ihminen voi kokea, ettei oikeastaan ollut vielä unessa. Uni syvenee kuitenkin nopeasti, ja varsinaisesta syvästä unesta (N3) on nukkujaa vaikeaa saada hereille edes ravistelemalla. Tällöin aistinelimet kuten kuulo- tai tuntoreseptorit eivät välitä viestejä aivoihin.

Syvä uni vaihtuu vilkeuneksi eli REM-uneksi, jonka aikana näemme suurimman osan unista. Sen aikana aivotoiminta on vilkasta, mutta tahdonalaiset lihakset ovat kuin halvaantuneet. REM-univaiheet pidentyvät aamua kohti mentäessä. REM-univaiheen jälkeen saatamme havahtua hetkeksi hereille, tai sitten unisykli alkaa uudelleen suoraan kevyen unen vaiheesta. Aamuyöstä kevyttä unta on enemmän, ja tämän vuoksi saatamme helpommin havahtua esimerkiksi ikkunasta tulvivaan valoon tai postiluukun kolahdukseen.

On siis normaalia, että yöuneen kuuluu myös lyhyitä heräilyjä, yhteensä noin 10–20 minuuttia joka yö. Kevyttä perusunta on yöunesta 50–60 prosenttia, ja REM-unta 20–30 prosenttia. Lue lisää unen seurannasta blogistamme.

Jokaisella univaiheella on oma tärkeä tehtävänsä. Siksi ei ole mahdollista kahmia unesta vain parhaat palat – kaikkia vaiheita tarvitaan. Viime aikoina on puhuttu paljon syvästä unesta, jonka aikana muun muassa muistettavat asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Syvällä unella on myös paljon vaikutusta seuraavan päivän oppimiskykyyn, sillä aivot järjestelevät tuolloin hermoyhteyksiä ja tekevät tavallaan tilaa uuden oppimiselle. Syvän unen aikana elimistö myös puhdistaa aivoihin kertyneitä kuona-aineita, mikä on tärkeää aivojen hyvinvoinnille.

Unen aikana tapahtuu monenlaista elimistön huoltoa ja hormonitoimintaan ja vastustuskykyyn liittyviä toimintoja. Jos unta ei saa tarpeeksi, nämä toiminnot jäävät vaillinaisiksi. Uni on tärkeää myös psyykkiselle hyvinvoinnille, ja etenkin REM-unta pidetään tärkeänä emotionaalisten prosessien kannalta.

Uni muuttuu iän ja vuodenajan myötä

Uni muuttuu vuosien ja elämänvaiheiden myötä. Vastasyntyneen unesta yli puolet on REM-unta, kun aikuisilla sitä on paljon vähemmän. Jokainen voi havaita muutokset omien kokemustensa perusteella: jos on parikymppisenä nukkunut missä ja milloin vain, se ei enää välttämättä onnistu edes nelikymppisenä.

Iän myötä uni kevenee, joten heräilykin helposti lisääntyy. Ikääntyneellä unirytmi usein aikaistuu, ja syvän unen määrä vähenee. Kun uni on aamuyöstä hyvin kevyttä, ikäihminen saattaa heräillä useita kertoja yössä ja herätä aamullakin jo varsin varhain. Tämä ei ole unihäiriö vaan normaaliin ikääntymiseen kuuluva muutos, mutta liian katkonainen yöuni ja nukahtamisvaikeudet voivat kehittyä varsinaiseksi unettomuudeksi. Vanhenemiseen liittyvät muutokset ovat yksilöllisiä.

Yöunen on havaittu olevan erilaista myös eri vuodenaikoina. Unitutkija Timo Partonen on kuvaillut asiaa näin: talvella yöunessa on vähemmän syvää unta ja enemmän REM-unta kuin kesällä. Siksi saatamme talvella heräillä helpommin ja muistamme myös nähneemme enemmän unia.

Lue lisää unen vaiheista Terveyskirjastosta tästä linkistä.


Jätä kommentti!

Kirjoitukset julkaistaan hyväksynnän jälkeen.