Meistä yhä useampi mittaa untaan jollakin älylaitteella. Onko unen seurannasta hyötyä, vai kenties jopa haittaa?
Unen mittaamisesta on tullut suosittua. Se on ymmärrettävää, sillä moni haluaa siten varmistaa, että nukkuu riittävästi. Erilaisia unta mittaavia tuotteita kuten älykelloja on markkinoilla valtavasti. Miten unenseurantalaitteet itse asiassa toimivat?
On hyvä ymmärtää, että unta ei kotioloissa voi mitata suoraan, vaan aina epäsuorasti. Uni on aivojen sähköistä toimintaa, ja harvalla meistä on käytössään aivojen sähkökäyrää mittaavia laitteita – joskin niitäkin on nykyään saatavilla jopa kotiin. Tarkin unimittaus (unipolygrafia) tehdään lääketieteeseen kehitetyillä mittalaitteilla.
Kotioloissa unta pystytään seuraamaan monenlaisilla laitteilla, jotka ovat yleensä ranteessa (älykellot, urheilu- tai fitness-kellot tai -rannekkeet) tai sormessa (Oura-sormus). Usein samat laitteet soveltuvat päivisin yleisen aktiivisuuden ja liikuntasuoritusten mittaamiseen.
Unen seuranta älykellolla tai -sormuksella on nykyään suosittua.
Algoritmit päättelevät
Älykellot ja -sormukset mittaavat unenaikaista sykettä, usein myös sykevälivaihtelua, hengitystä, liikehdintää ja ääntä. Näiden muuttujien perusteella laitteiden algoritmit laskevat, miten paljon olet nukkunut ja millaista unesi on ollut.
Entä miten hyvin laitteet unenseurannassa onnistuvat? Tutkimuksissa on huomattu, että laitteiden mittaustarkkuudessa on suuria eroja. Parhaat laitteet osuvat hyvin lähelle kertoessaan nukkumiseen käytetyn ajan. Eroja syntyy siitä, miten hyvin laite havaitsee yölliset heräämiset. Me kaikki liikumme yöllä jopa nukkuessamme, toiset enemmän kuin toiset. Jotkut meistä makaavat hereillä ollessaankin niin hiljaa paikallaan, että laite voi erehtyä tulkitsemaan sen kevyeksi uneksi.
Laitteille on vielä vaikeampaa määritellä, missä univaiheessa nukkuja on. Onko kyseessä kevyt uni, syvä uni vai REM-uni? Tämänkin laite päättelee epäsuorasti hengityksen, sykkeen, sykevälivaihtelun ja kehon liikkeiden avulla.
Tässä laitteet eivät ole kovinkaan tarkkoja. Kannattaa siis suhtautua univaiheiden analyysiin lähinnä suuntaa antavana. Parasta tietoa saa vertaamalla tuloksia omaan pitkäaikaisempaan seurantaan. Toisen henkilön mittaustuloksiin verrattaessa virhetulkintojen mahdollisuus kasvaa.
Unenseurantalaitteet mittaavat muun muassa sykettä ja sykevälivaihtelua.
Onko unen seurannasta hyötyä?
Siitä voi olla hyötyä, tai sitten ei. Riippuu ihan siitä, miten mittaustuloksiin suhtautuu.
Unen seuranta älykellolla saa kiinnittämään huomiota nukkumiseen. Sen avulla voi oppia myös tulkitsemaan omaa nukkumistaan ja näkemään selvemmin siihen vaikuttavat tekijät. Tällöin on helpompi tehdä unen kannalta hyviä valintoja.
Hyötyä voi olla vaikkapa siitä, että oivaltaa, miten paljon alkoholi häiritsee unta. Palautuminen voi kärsiä pienestäkin alkoholimäärästä.
Kaiken kaikkiaan oman palautumisen ja unenseuranta on älykellon tai vastaavan avulla helppoa. Omaa kuormittumista ei välttämättä tunnista, mutta sykkeen ja sykevälivaihtelun seuranta auttaa. Kello voi siis muistuttaa levon tärkeydestä kiireisen arjen keskellä.
Myös unimäärien mittaamista voi tarvita raportoidessaan esimerkiksi lääkärille tai hoitajalle. Älykello näyttää nukkumisajat – edellä mainituilla varauksilla. Pelkkään kelloon ei siis välttämättä kannata luottaa, vaan käyttää sitä muun seurannan kuten unipäiväkirjan tukena.
Unen seuranta älykellolla on hyväksi, jos uni kiinnostaa. Samalla on tärkeää muistaa, että jokaisen unessa on ajoittaista vaihtelua. Oma tuntuma unen laadusta on tärkeä, mutta sen rinnalla voi olla hyötyä myös laitteen antamista tuloksista.
Mistä tiedän saanko tarpeeksi unta?
Voiko seurannasta olla haittaa?
Unen seuraaminen voi olla myös haitallista, sillä joskus uneen keskittyminen voi mennä liiallisuuksiin. Häiriöasteelle kehittyessään kyse on ortosomniasta eli pakonomaisesta unen seurannasta ja pyrkimyksestä täydelliseen uneen.
Unen seuraaminen esimerkiksi älykellolla ei siis välttämättä sovellu ahdistukseen taipuvaisille: se voi lisätä stressiä. Täydellisen unen tavoittelu voi johtaa unettomuuden pelkoon, mikä puolestaan on usein unettomuutta ylläpitävä syy.
Elämässä on tilanteita, jolloin ei voi nukkua riittävästi, vaikka kuinka haluaisi. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmille ei siis voi suositella unen mittaamista. Kannattaa myös muistaa, että uni on aina yksilöllistä ja että siihen vaikuttavat valtavan monet tekijät, joihin ei läheskään aina voi itse vaikuttaa.
