Saatko tarpeeksi rautaa?

Rautaa tarvitaan elimistössä ihan kaikkeen: kasvuun, uudistumiseen ja jokapäiväiseen jaksamiseen. Mistä tietää, saako sitä ravinnosta tarpeeksi?

Riittävä raudansaanti on välttämätöntä koko elimistön toiminnalle solutasolta alkaen. Erityisen tärkeää se on punasoluille, jotta niiden hapenkuljetusproteiini eli hemoglobiini onnistuu keuhkoissa sitomaan happea ja kuljettamaan sitä kudoksiin. Hemoglobiini onkin tunnettu rauta-arvojen suunnasta kertova mittari.

Miten rauta-arvoja mitataan?

Veren rauta-arvoja mitataan verikokeilla. Hemoglobiini- ja ferritiiniarvot sekä punasolujen määrä ja tilavuus voivat kertoa hoitavalle lääkärille, saako elimistö tarpeeksi rautaa. Nämä tulevat esiin esimerkiksi perus- tai täydellisessä verenkuvatutkimuksessa.

Hemoglobiinin normaalit viitearvot aikuisilla ovat miehillä 134–167 g/l ja naisilla 117–155 g/l. Jos hemoglobiiniarvo on liian matala, puhutaan anemiasta.

Mistä saamme rautaa?

Rautaa saadaan monipuolisesta ravinnosta. Imeytymiseltään parasta on ns. hemirauta, jota saadaan lihasta ja kalasta. Non-hemi-raudaksi kutsutaan puolestaan rautaa, jota on esimerkiksi kananmunassa, palkokasveissa ja soijassa. Raudan imeytymistä tehostaa C-vitamiini, ja imeytymistä heikentävät esimerkiksi kalsium, kahvi ja tee.

Useimmiten normaali monipuolinen ravinto riittää takaamaan raudan riittävän saannin. On kuitenkin tilanteita, joissa rautaa tarvitaan ravintolisänä.

Vaivaako raudanpuute?

Joskus elimistö ei saa tarpeeksi rautaa ravinnosta. Esimerkiksi laihduttaminen, runsas liikunta tai ravinnon imeytymishäiriöt kuten keliakia voivat johtaa tällaiseen tilanteeseen. Myös raskauden aikana tarvitaan tavallista enemmän rautaa sikiön kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Rautakato voi johtua myös runsaista kuukautisista tai muusta verenvuodosta, joka liittyy esimerkiksi leikkaukseen. Ikääntyneillä raudansaanti voi heikentyä, jos ruokavalio on yksipuolinen tai syöminen niukkaa.

Raudanpuute voi tuntua väsymyksenä ja heikentyneenä suorituskykynä. Myös hengenahdistus ja sydämentykytys voivat olla oireita vähäisestä raudansaannista.

Raudanpuute näkyy lopulta myös hemoglobiiniarvojen putoamisena. Aina vähäiset rautavarastot eivät kuitenkaan näy hemoglobiiniarvoissa, ja siksi voi olla tärkeää mitata ns. varastoraudan eli ferritiinin taso.

Alhaiset ferritiiniarvot voivat liittyä levottomat jalat -oireyhtymään (RLS, restless legs syndrome). Se on unihäiriö, jossa etenkin iltaisin jalkojen kihelmöinti ja epämukava olo estävät nukahtamasta.

Milloin lisärautaa?

Raudanpuutetta hoidetaan puuttumalla sen taustatekijöihin, esimerkiksi etsitään ja hoidetaan juurisyyt ja parannetaan ravinnon sisältämän raudan imeytymistä.

Kun lisärautaa tarvitaan, sitä voidaan nauttia tabletteina tai nestemäisinä valmisteina. Akuutissa raudanpuutteessa voidaan turvautua infuusioon eli suonensisäiseen annosteluun. Näin voidaan tehdä esimerkiksi ferritiiniarvojen ollessa hyvin matalat.

Joskus rautavarantojen täydentäminen lievittää levottomien jalkojen oireita.

Asiantuntijana yleislääkäri Eevert Partinen, joka vierailee Jaksa paremmin -ohjelmassa 11.10.2026 Nelosella.