Oppimisen vuoksi on tärkeää, että lapsi nukkuu tarpeeksi, sillä aivot työskentelevät unen aikana. Uni voi myös helposti häiriintyä monesta eri syystä.
Eri ikäkausina lapsen uni muuttuu: pikkuvauva nukkuu melkein vuorokauden ympäri, ja leikki-ikäiselle päiväunet ovat vielä tärkeät. Myös kouluiässä unta tarvitaan paljon. Teini-ikäisellä unirytmi muuttuu iltapainotteisemmaksi. Lapsen unelle onkin ominaista, että se muuttuu iän myötä. Lapset ovat yksilöllisiä myös monissa nukkumiseen liittyvissä tavoissa ja tottumuksissa.
Unen kehitys on yksilöllistä
Lasten yksilöllisyys tulee näkyviin jo vauvaiän nukkumisessa. Toiset ovat säännöllisiä ja oppivat jo varhain nukahtamaan itsekseen, toiset kaipaavat enemmän apua sekä rytmin löytymisessä että rauhoittumisessa.
Nukkumisen taidot liittyvät lapsen aivojen kypsymiseen ja vuorokausirytmin löytymiseen. Tässä lapset ovat yksilöitä, kuten myös unen tarpeessa. Lapsen unimäärä on sopiva, kun hän on päivisin virkeä ja hyvinvoiva.
Unen kokonaismäärä vähenee lapsen iän karttuessa: kolmikuinen vauva nukkuu keskimäärin 14 tuntia, viisivuotias hieman yli 10 tuntia vuorokaudessa.
Lue lisää lapsen unen kehityksestä
Päiväunet ovat tärkeitä
Vauvan unirytmi alkaa kehittyä ensimmäisten kuukausien aikana niin, että päivä ja yö alkavat erottua. Pisin unijakso ajoittuu yöhön, ja vauva kykenee valvomaan päivällä jo pidempiä jaksoja.
Päiväunet ovat kuitenkin tärkeitä pitkälle leikki-ikään saakka. Keskimäärin päiväunia nukutaan kolmivuotiaaksi, mutta jotkut lapset kaipaavat päiväunia vielä esikouluiässä. Päiväunien tarve riippuu paitsi yksilöllisistä ominaisuuksista myös päivän rytmistä. Jos iltaunille käyminen alkaa venyä liian myöhään, voi olla tarpeen tarkistaa päiväunien pituutta.
Leikki-ikäiselle uni on olennaisen tärkeää kasvun ja kehityksen aikaa.
Lapsi tarvitsee unta myös oppimiseen
Kouluikäinen lapsi tarvitsee unta 9–11 tuntia yössä. Uni on olennaisen tärkeää oppimisen ja kasvamisen kannalta. Aivot työskentelevät unen aikana ja sekä varmistavat edellisen päivän aikana opitun muistiin painamista että valmistavat uuteen oppimiseen tulevana päivänä. Kun lapsi nukkuu riittävästi, hän kykenee oppimaan ja kehittymään ikäkautensa mukaisesti.
Kasvuhormonia erittyy nukkuessa. Riittävän pitkä ja laadukas uni mahdollistaa siten myös lapsen fyysisen terveen kasvun ja vahvistaa vastustuskykyä. Myös tunne-elämän tasapainon kannalta riittävä uni on tärkeää. Joskus käytöshäiriöiden ja aggressioiden takana on huono nukkuminen. Onkin tärkeää, että uni otetaan huomioon yhtenä tekijänä, kun ratkotaan lapsen haasteita vaikkapa päiväkodissa tai koulussa.
Lapsen unta voivat häiritä monenlaiset asiat: muun muassa perheen stressitilanteet, epäsäännöllinen rytmi ja liiallinen ruutuaika voivat olla esteitä hyvälle unelle.
Koululaisen tulisi nukkua 9–11 tuntia yössä.
Hyvän unen perusasiat
Lapsen hyvälle unelle on olennaista, että päivän rytmi on säännöllinen. Päiväkoti tai koulu, ruokailut, ulkoilut ja leikki ovat lapsen elämän peruspilareita. Kun niissä on selkeä rytmi, myös unelle on hyvät edellytykset.
Vanhempien on tärkeää luoda lapselle sellaiset nukkumisolosuhteet, että hän voi rauhassa nukahtaa ja pysyä unessa. Melu ja valo häiritsevät myös lapsen unta. Iltaa kannattaa rauhoittaa, sillä lapsi ei pysty rauhoittumaan heti kiihkeän aktiivisuuden jälkeen.
Iltarutiinit ovat tärkeitä vauvaiästä lähtien: iltapala, pesut, yöpuku, rauhalliset juttelut ja iltalaulut tai -sadut valmistavat lasta nukkumaanmenoon. Yhteiset iltahetket aikuisen ja lapsen kesken varmistavat, että lapsi voi jutella mieltä askarruttavista asioista ja rauhoittua nukkumaan.
Lapsen sänky on tärkeä oma paikka
Perheen tavat ja asumisolot luovat perustan sille, missä lapsen on parasta nukkua. Vauva voi nukkua omassa huoneessa, omassa sängyssä tai perhepedissä. Lapsen kasvaessa usein myös oman tilan tarve kasvaa. On tärkeää, että lapsen nukkumispaikka on rauhallinen, viihtyisä, puhdas ja omien toiveiden mukainen. Usein lapsi kaipaa unikaverikseen tutut pehmolelut.
Lapsen sänky on tärkeää olla oikean kokoinen. Kasvava keho tarvitsee laadukkaan lasten patjan – luonnollisesti lapsen ja sängyn koon mukaan mitoitetun. Vaikka sänky olisi perheessä kulkeva perintökalleus, patjaa ei tule kuvitella sellaiseksi; muuten periytyvät myös epäpuhtaudet. Petauspatja tuo myös lapsen sänkyyn lisämukavuutta. Peittoa ja tyynyä kannattaa pestä ja myös vaihtaa riittävän usein.
Lue lisää lasten patjoista, peitoista ja tyynyistä
Pienten lasten petivaatteita joudutaan pesemään usein esimerkiksi maitopulautusten ja pissavahinkojen vuoksi, joten pestävä ja vaihdettava petauspatjansuoja on hyvä hankinta.
