Kuorsauksesta vitsaillaan usein, mutta todellisuudessa se ei ole naurun asia. Kuorsaamiseen liittyy terveyshaittoja, joten siihen kannattaa suhtautua vakavasti. Asentohoidolla voi vähentää kuorsausta ja siten parantaa sekä omaa että kumppanin unta.
Onko sinunkin petikaverinasi äänekäs kumppani? Tai epäiletkö olevasi itse sellainen? Onko joku vihjaillut höyryveturista tai katujyrästä nukuttuaan sinun lähelläsi?
Jokainen kuorsaa joskus, mutta jatkuva ja äänekäs kuorsaus haittaa sekä vieressä nukkujaa että kuorsaajaa itseään. Mistä kuorsaus oikeastaan johtuu? Miksi ihminen kuorsaa joskus – ja oma mies tuntuu kuorsaavan joka yö?
”Kuorsaaminen ei ole vain harmiton tapa, vaan se voi olla terveysriski tai sosiaalinen haitta, johon kannattaa puuttua varhaisessa vaiheessa”, sanoo kokenut unilääkäri Markku Partinen. Hän on hiljattain julkaissut aiheesta järeän tietoteoksen Kuorsaus ja uniapnea (Docendo 2024) yhdessä unettomuusterapeutti Anne Huutoniemen kanssa.
Kuorsaus johtuu ylähengitysteiden osittaisesta tukkeutumisesta. Esimerkiksi nuha tai illalla nautittu alkoholi lisäävät kuorsausta: lima tukkii hengitysteitä ja alkoholi tekee saman rentouttamalla hengitysteiden lihaksia. Tyypillisesti kuorsaaja hengittää suun kautta, jolloin leuka kohoaa suun ja nielun kudokset värähtelevät, mistä syntyy kuorsausääni.
”Ääni vaihtelee tasaisesta surinasta todella äänekkääseen korinaan ja jyrinään. Kuorsausäänestä on mitattu yli 80 desibelin voimakkuus, joka vastaa dieselmoottorin ääntä. Yli 85 desibelin melualtistus vaatii työpaikalla meluntorjuntaohjelmaa – mutta moni kärsii tästä omassa makuuhuoneessaan”, Markku Partinen toteaa.
Kuorsauksen syyt
Kuorsaus on yleisintä REM-univaiheessa, koska tällöin lihasjänteys kehosta häviää. Siksi kuorsaamista tapahtuu eniten aamuyöstä, jolloin REM-unta on paljon.
Kuorsaamiselle altistavat monet tekijät:
- rakenteelliset tekijät kuten pieni tai taaksepäin vetäytynyt alaleuka ja lyhyt ja paksu kaula
- nenän ahdas rakenne tai limakalvojen turvotus
- infektiot, jolloin nenän tukkoisuus häiritsee unen aikaista nenähengitystä
- allerginen nuha
- nenän polyypit ja kasvaimet
- nenänielun rakenteet (kookkaat kita- tai nielurisat)
- suulaen poikkeavat muodot
- miessukupuoli, joskin myös naisilla kuorsaus lisääntyy vaihdevuosien jälkeen
- ylipaino lisää riskiä noin viisinkertaiseksi
- raskauden aikainen limakalvojen turvotus
- alkoholi ja monet lääkkeet
- tupakointi
Milloin kuorsaus vaatii hoitoa?
Jos kuorsaus on itsenäinen oire, se ei välttämättä vaadi hoitoa. Jos nukkuu yksin, ei tarvitse pelätä häiritsevänsä kumppania. Toisaalta tällöin kuorsaus – ja mahdolliset uniapneat eli hengityskatkokset – voivat jäädä huomaamatta.
”Kuorsaaminen voi kuitenkin aiheuttaa päiväväsymystä, koska uni häiriintyy vähän väliä. Unen rakenne voi rikkoutua, ja tällöin uni ei ole palauttavaa. Jatkuvan päiväväsymyksen syy on tärkeää selvittää, ja jos mahdollista päästä eroon kuorsauksesta”, sanoo Markku Partinen.
Säännöllinen kuorsaaminen liittyy verenpainetautiin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä aivoinfarktiin.
”Myös sosiaalinen haitta voi olla merkittävä: toisen kovaääninen kuorsaaminen voi aiheuttaa herkkäuniselle kumppanille unettomuushäiriön. Avioerojakin tiedetään haetun tästä syystä”, Partinen sanoo.
Miten sitten nukkua. kun toinen kuorsaa? Jos kuorsausta ei saa loppumaan, kannattaa kokeilla korvatulppia tai vaihtaa nukkumaan toiseen huoneeseen, jos mahdollista.
Miten kuorsausta hoidetaan?
Kuorsauksen hoito valitaan sen syyn perusteella. Esimerkiksi nenän rakennetta voidaan hoitaa kirurgisilla toimenpiteillä, tai jatkuvaa nuhaa lääkkeillä.
Elintapojen muutokset ovat tärkeitä, sillä ylipaino on suuri syy kuorsauksen taustalla. Painon pudottaminen, alkoholin ja tupakkatuotteiden välttäminen sekä liikunnan lisääminen hyödyttävät muutenkin.
Jos kyseessä on uniapnea, sen tavallisin hoitomuoto on cpap-laite, etenkin jos tauti on keskivaikea tai vaikea.
Suussa tai nenässä käytettävät välineet pyrkivät laajentamaan hengitysteitä ja vähentämään suun kautta hengittämistä. Niiden hyöty on kuitenkin marginaalinen.
Nukkumisasento vaikuttaa kuorsaamiseen
Ihminen vaihtaa nukkumisen aikana asentoa jopa 20–45 kertaa. Yleisimmät nukkumisasennot ovat kyljellään tai selällään. Selällään nukkuminen altistaa selvästi kuorsaukselle, koska kielen tyvi painuu nielua vastan ja ahtauttaa ilmatilaa. Kuorsaus kyljellään on harvinaisempaa.
Asentohoidon tarkoituksena on saada nukkuja pysymään kylkiasennossa.
”Nukkumisasennolla voidaan vähentää kuorsausta, jos se on asentoriippuvaista lajia”, sanoo professori Markku Partinen.
Kuorsaajalle sopii ergonominen tyyny tai vartalotyyny, sillä se voi auttaa nukkujaa pysymään paremmin kylkiasennossa.
”Tehokkain asentohoito saavutetaan moottorisängyllä, jossa pääpuolta korottamalla saadaan hengitystiet pidettyä vapaampina. Yleensä suosittelemme 5–7 sentin korotusta. Se riittää pitämään nielun paremmin auki, mutta ei haittaa vielä kylkiasentoa”, sanoo fysioterapeutti Maija Aro Unikulmasta.
Räätälöidyllä patjalla nukkuja pysyy varmemmin kylkiasennossa. Tarkkaan suunniteltu jousisto vähentää kehon pintapaineita olkapään ja lonkan kohdalta, jolloin nukkuja ei käänny niin helposti selälleen.
Kaikki Unikulman yksilöllisesti räätälöidyt sängyt valmistetaan käsityönä Unikulman tehtaalla Vantaalla myymälässä asiakkaalle tehdyn UnikLab-pintapainemittauksen perusteella. Mittauksessa paneudutaan asiakkaan nukkumiseen ja sen haasteisiin, nukkumisergonomiaan ja palautumiseen.
Unikulman moottorisängyt nyt tavallisen sängyn hinnalla. Lue lisää
