Harri Gustafsberg on tunnettu kehoa ja mieltä harjoittavista valmennuksistaan. Samoja oppeja hän toteuttaa myös omassa arjessaan: ”Uneen voi vaikuttaa jokapäiväisillä valinnoilla, ja unta mittaavaa dataa kannattaa opetella lukemaan oikein”, Gustafsberg sanoo.
Aamu on hyvää ja aktiivista aikaa Harri Gustafsbergille, onhan pirkkalalaisessa omakotitalossa herätty hyvin nukutun yön jälkeen. Tänään on toimistopäivä, mikä merkitsee paljon neuvotteluita ja miljoonan asian sopimista. Karhuryhmän toista tuotantokautta kuvataan kiivaasti Discovery-kanavalle.
Aikataulu on lähes minuutilleen sama jokaisena arkipäivänä. Gustafsbergin työt, treenit, yksityiselämä ja lepo rakentavat tukevan raamin hyvinvoinnille. Aikuisen miehen elämään mahtuu kaikki tarpeellinen, muttei mitään turhaa.
”Työt pysyvät työhuoneella. Kotiin en vie ollenkaan läppäriä tai tablettia. Kun työpäivä päättyy kello 16–17 maissa, on liikunnan aika. Jos treenaan liian myöhään, uni kärsii. Menen sänkyyn kello 21, nukahdan ennen kello 22:ta ja herään aamulla ilman kelloa kuuden, seitsemän maissa”, Harri Gustafsberg kertoo.
Kehon ja mielen hallintaa
Karhu-ryhmän poliisina tunnetuksi tullut Gustafsberg vetää nykyisin Ursus-verkkovalmennusta, joka opettaa stressinhallintaa ja resilienssiä tieteellisesti todistetuin metodein. Asiakkaina on muun muassa terveydenhuollon, pelastustoimen ja yritysjohdon väkeä.
”Jokaisen kannattaa opiskella mielen ja kehon hallintaa. On hyvä ymmärtää, miten stressi aktivoituu ja toisaalta purkautuu. Olen opiskellut näitä asioita kymmeniä vuosia, ja uskon, että se on auttanut minua myös nukkumaan hyvin jopa äärimmäisen stressaavina aikoina”, Gustafsberg sanoo.
Hän on opettanut jo tuhansille ihmisille, miten jokapäiväisillä valinnoillaan voi vaikuttaa kehon ja mielen hyvinvointiin. Kun ymmärtää autonomisen hermoston toimintaa, oppii ajamaan alas liiallisen virittyneisyyden.
”Nukkumista ei voi hallita pikku tempuilla juuri ennen sänkyyn menoa. Hyvä uni-valverytmi rakentuu päivien, viikkojen ja kuukausien aikana tehdyillä valinnoilla”, Gustafsberg sanoo.
Jos unta häiritsee stressi, sen korjaamiseksi tarvitaan usein isompaa muutosta. Harri muistuttaa, etteivät ongelmien juurisyyt poistu vippaskonsteilla.
”Kyllä sen tuntee, että sänky on minulle tehty”
Harrin yöunta ovat aiemmin häirinneet alaselkäkivut ja puutuvat kädet. Raamikas mies tarvitsee sängyn, joka antaa tilaa leveille hartioille. Unikulman moottoroidun sängyn saapumisen jälkeen yöunilta on noussut aamuisin vetreä mies.
”Ihan valtava ero entiseen! Kaikesta tuntee, että sänky on tehty yksilöllisten mittojen mukaan. Mittaan untani sekä Oura-sormuksella että Firstbeat-mittarilla, ja muutoksen parempaan voi lukea myös niiden käyristä”, Gustafsberg sanoo.
Hän on tottunut seuraamaan omaa biodataansa, joten tulkinta ei tuota vaikeuksia. Mikään mittari ei kuitenkaan yksin kerro koko totuutta, vaan unidataa on opittava lukemaan oikein.
”Parasta on seurata omaa kehitystään, ja käyrät tulee aina tulkita siitä näkökulmasta. Ainakin minulla unen palauttavuuden parantuminen tuntuu myös siinä kaikkein tärkeimmässä mittarissa: omassa olossa”, Harri Gustafsberg sanoo.
