Nepsy-lapsilla univaikeudet ovat yleisiä. Koko perhe voi kuormittua, jos lapsen nukkumaanmeno on yhtä taistelua ja yöuni katkonaista. Päivällä univaje lisää lapsen levottomuutta ja vaikeuttaa keskittymistä, joka on muutenkin haasteellista. Aivotutkija Minna Huotilainen lohduttaa nepsy-lasten perheitä ja antaa käytännön vinkkejä unen parantamiseen. Hän esiintyi Unikulman webinaarissa marraskuussa.
Nepsy-lapsi on uusi käsite, jolla viitataan eri tavoin neuropsykiatrisesti oireilevaan lapseen. Käsite on epävirallinen ja myös epämääräinen: se sisältää ne lapset, joilla on neuropsykiatriselta vaikuttavaa oireilua ja joiden tilannetta ehkä tutkitaan ja myös diagnoosin jo saaneet lapset. Diagnoosi voi olla esimerkiksi ADHD, jokin autismikirjoon kuuluva kehityshäiriö tai vaikkapa oppimisvaikeus.
Neuropsykiatriset oireet näkyvät esimerkiksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, viestintäkyvyissä, tunteiden säätelyssä ja toiminnanohjauksessa.
”Nepsy-piirteisistä lapsista puhuttaessa on hyvä muistaa, että ryhmään kuuluu hyvin monenlaisia lapsia ja että heidän oireensa vaihtelevat suuresti. Muistin ja tarkkaavaisuuden pätkiminen ja aistiherkkyys ovat piirteitä, joita ajoittain esiintyy meillä kaikilla vaikkapa suuren kuormituksen tai univajeen vuoksi. Nepsy-lapsilla näitä haasteita on tavallista enemmän”, aivotutkija ja kasvatustieteen professori Minna Huotilainen sanoo.
Unen merkitys hyvinvoinnille tunnistetaan nykyään hyvin. Kasvavalle lapselle unen määrä ja laatu ovat erityisen tärkeitä, sillä ne luovat pohjan oppimiselle ja kehittymiselle lapsen kaikissa ikävaiheissa.
Unen tarve muuttuu lapsen kasvaessa: vauvan unentarve on 14–17 tuntia vuorokaudessa, leikki-ikäisen 10–13 tuntia ja alakoululaisen 9–11 tuntia. Jos lapsi nukkuu liian vähän tai uni on katkonaista, se näkyy arjessa monin tavoin: esimerkiksi oppiminen takkuaa, keskittymiskyky heikkenee ja ärtyneisyys lisääntyy.
Nepsy-lapsen unihäiriöt ovat yleisiä
Keskushermoston kehityshäiriöihin liittyy usein univaikeuksia. Esimerkiksi ADHD-diagnoosin saaneista lapsista 10 prosentilla on vakavia ja pysyviä univaikeuksia, mutta lievempiä ja ajoittaisia jopa 50 prosentilla.
On tyypillistä, että lapsen on vaikeaa nukahtaa illalla. Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen uni voi myös olla katkonaista, ja lapsi voi liikehtiä unen aikana voimakkaasti.
”Unen levottomuudesta seuraa, että nepsy-lapsen unessa univaiheet eivät välttämättä vaihdu syklisesti ja systemaattisesti. Tällöin uni ei ole yhtä palauttavaa, sillä aivoille tärkeät univaiheet voivat jäädä lyhyiksi ja katkonaisiksi. Vaikeus saada unta illalla lyhentää yöunta ja siirtää helposti unirytmiä liian myöhäiseksi”, Minna Huotilainen sanoo.
Uni-valverytmin häiriöt ovat yleisiä erityisesti isommilla koululaisilla, joiden nukkumaanmeno voi helposti venähtää.
Nukahtaminen voi olla vaikeaa monesta syystä
Nukahtamisvaikeuteen voi olla monia syitä, sillä nukahtaminen edellyttää rauhoittumista. joka voi olla hankalaa.
Aistiyliherkkää lasta voivat häiritä vaimeatkin ärsykkeet, ja hän saattaa reagoida niihin tavanomaista nopeammin ja voimakkaammin. Aistiyliherkkyys on tyypillinen piirre keskushermollisissa kehityshäiriöissä, ja se liittyy usein autismin kirjoon.
Illalla nukkumaan käydessä voivat häiritä äänet tai vaikkapa lakanan tuntu iholla. Ja univaje puolestaan lisää aistiyliherkkyyttä seuraavana päivänä, jolloin kierre voi olla hankala.
”Jos lapsella puolestaan on AHDH-piirteitä, hänen käytöksensä on usein aistihakuista. Hän tarvitsee stimulaatiota, jotta pystyisi olemaan: mieluiten yhtä aikaa olisi päällä videoita ja musiikkia. Tällaisesta ylivireystilasta on kuitenkin pitkä matka rauhoittumiseen”, Huotilainen sanoo.
Nukkumaan menoon voi liittyä pelkoja ja ahdistusta, mikä myös vaikeuttaa nukahtamista. Stressi ja jännitys esimerkiksi koulupäivän aikaisista tapahtumista tai perheen hankaluuksista purkautuvat usein juuri illalla.
Älylaitteiden käyttö herättää ristiriitoja ja aiheuttaa kahnausta varmasti kaikissa lapsiperheissä. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kohdalla tätäkin asiaa joudutaan pohtimaan yksilöllisesti.
”Haitallisinta liiallinen ärsykevirta on nimenomaan illalla. Aikuisten tulisi suhtautua älylaitteiden ja haitallisten somesisältöjen ikärajoihin yhtä vakavasti kuin ajokortin saamiseen. Ruutuaika ei yksinään ole riittävä mittari, vaan tärkeintä on se, mitä kännykällä tai tabletilla tekee.”
Esimerkiksi ADHD-lapsi saattaa toisaalta tarvita rauhoittuakseen jonkinlaista aistiärsykettä, koska hiljaisuus voi olla hänelle kaikkein vaikeinta kestää.
”Hänelle äänikirjan tai musiikin kuuntelu nukahtamisen hetkellä voi olla tarpeen”, Huotilainen sanoo.
Painopeitosta on saatu hyviä kokemuksia sekä aikuisten että lasten käytössä. Tutkimuksia lasten painopeitosta on etenkin ADHD-lasten kohdalla. Peiton paino rauhoittaa ja lisää kehotietoisuutta. Myös melatoniinin tuotannon on todettu sen avulla tehostuvan.
Univaje lisää haasteita päivällä
Nepsy-lapselle tavallinen arki on usein kuormittavampaa kuin muille. Jos lapsi kärsii univajeesta ja on päivällä väsynyt, se lisää entisestään levottomuutta, ärtyisyyttä ja keskittymisvaikeuksia.
Uni valmistaa aivoja tulevaan päivään. Lapsen kehityksen ja kasvun vuoksi on tärkeää, että lapsi nukkuu riittävästi. Myös kasvuhormonia erittyy nimenomaan yön aikana.
”Laaja tutkimustieto kertoo selvästi, miten tärkeää uni on aivoterveydelle, oppimiselle, muistamiselle ja tunteiden säätelylle. Siksi on tärkeää keskittyä myös nepsy-lapsen unihäiriöihin”, Minna Huotilainen sanoo.
Päivärytmiä joutuu hakemaan
Nepsy-lapsen perheessä oikean päivärytmin löytäminen ei ole helppoa. Lapset kasvavat ja muuttuvat koko ajan, ja se mikä toimi vielä hetki sitten, voikin vaatia uudelleen harkintaa. Päiväkodin ja koulun selkeä rytmi luo päivälle rakenteen, mutta sen lisäksi iltaisin tarvitaan nepsy-lapselle sopiva aikataulu ja rutiinit.
Moneltako syödään? Mihin väliin harrastukset sijoittuvat? Miten saada iltaan riittävästi rauhoittumista? Mitkä rauhoittumiskeinot toimivat parhaiten?
”Yksi haaste on, että päivänvaloa on talvisin tarjolla vain silloin, kun lapset ovat koulussa. Päivänvalon unta tahdistava vaikutus on merkittävä, ja lapset tarvitsevat sitä välttämättä. Kirkasvalolamppujen käyttö aamupalapöydässä saattaakin olla perusteltua pimeimpinä kuukausina. Osa lapsista hyötyy myös sarastusvalosta oman sängyn vieressä”, Huotilainen sanoo.
Koulu, harrastukset ja kaverisuhteet ovat kaikki tärkeitä, mutta ne myös kuormittavat. Mikä on oikea määrä kuormitusta kullekin lapselle? Onko parempi laittaa kaikki paukut koulunkäyntiin, jolloin harrastukset eivät välttämättä mahdu arkeen?
”On tärkeää, että vanhemmat osaavat lukea omaa lastaan ja siten ymmärtää, mikä on hänelle parhaaksi. Mieluinenkin harrastus voi näet jossain tilanteessa kuormittaa liikaa. On hyvä, että paikoin on olemassa omia muskari- ja tanssiryhmiä nepsy-lapsille, jolloin heidän erityistarpeensa tulevat paremmin otetuiksi huomioon”, Huotilainen sanoo.
Fyysinen väsyminen auttaa
Fyysinen aktiivisuus ja ulkoilu ovat valtavan tärkeitä kaikille lapsille. Hyperaktiiviselle nepsy-lapselle fyysisen väsymyksen hyvää tuova vaikutus on tavallistakin suurempi. Liikunta auttaa kehittämään monenlaisia taitoja ja suuntaamaan energiaa myönteisellä tavalla.
”Fyysinen väsymys, joka seuraa ulkona liikkumisesta, on paras keino tukea nukahtamista. Jopa vähän ennen nukkumaanmenoa tapahtuva liikunta, esimerkiksi kävely kotiin harrastuksesta, voi olla hyväksi ADHD-lapselle, joka tarvitsee energian purkamista rauhoittuakseen”, Huotilainen muistuttaa.
Tämäkin kannattaa ottaa huomioon, kun miettii lapsen harrastuksia ja arkirytmiä.
Koko perhe voi kuormittua
Monet vanhemmat tietävät, miten tärkeää uni on niin lapselle kuin aikuiselle. Lapsen nukkumisvaikeudet lisäävät vanhemman stressiä, mikä on omiaan tuomaan lisää painetta nukkumaanmenoon.
”On selvää, että monet vanhemmat kaipaava tukea. Asiantuntijoilta kaivataan neuvoja esimerkiksi lapsen univaikeuksiin. Olisikin tärkeää, että vanhemmat saisivat tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Neuvola on oikea paikka matalan kynnyksen yhteydenottoon”, Minna Huotilainen sanoo.
Neuvolan terveydenhoitaja antaa elämäntapa- ja uniohjausta. Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneelle lapselle oma lääkäri on tärkeä kontakti, ja esimerkiksi mahdollisen lääkityksen käyttö saattaa vaatia useita lääkärikäyntejä. Neuropsykiatrisiin oireisiin on useita erilaisia lääkkeitä, joiden sopivuutta saatetaan joutua hakemaan, ennen kuin paras mahdollinen löytyy. Kokeiluvaiheessa uusi lääkitys saattaa häiritä unta entisestään, vaikka totutteluvaiheen jälkeen se auttaisikin nukkumaan paremmin.
Huotilainen muistuttaa, että neuropsykiatriset haasteet ovat osaksi geeniperimän määräämiä. Kun lapsi saa ADHD-diagnoosin, vanhempi saattaa tunnistaa itsessään samoja piirteitä, joita vain ei ole aiemmin huomattu tai tunnistettu. Samankaltaiset haasteet esimerkiksi aistimustulvan käsittelyssä voivat siis olla tuttuja useammallekin perheenjäsenelle.
Nepsy-oireilu on lapsilla yleistä, ja moni tarvitsee tukea arkeen. Hyvä yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulun sekä terveydenhoidon kanssa on tärkeää, sillä varhaisella ja oikein kohdistetulla tuella autetaan lasta ja koko perhettä.
Nepsy-lapsen unta tukevat vinkit
-
Kuuntele omaa lastasi, sinä tunnet hänet parhaiten.
-
Pidä elämässä selkeä rytmi, se helpottaa niin lasten kuin aikuisten unta. Nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen tulisi olla säännölliset niin arkena kuin viikonloppuna.
-
Rutiinit luovat turvaa, olipa kyse ruokailusta, ulkoilusta tai harrastuksista.
-
Rauhoita iltaa omalle lapsellesi sopivalla tavalla.
-
Tee makuuhuoneesta lapselle mieluisa pesä: mieti aistiherkän lapsen kannalta valaistus, petivaatteet ja lämpötila.
