Kaksi kertaa vuodessa koko EU:n alueella siirretään kelloja tunti eteen- tai taaksepäin. Direktiivi, joka lopettaisi tämän, on ollut vuosia jumissa. Tänä vuonna saattaa kuitenkin tapahtua muutos.
Keväällä siirrytään niin sanottuun kesäaikaan, ja syksyllä palataan normaaliaikaan. Tämä vuodesta 1981 asti voimassa ollut järjestely on moneen kertaan todettu haitalliseksi: etenkin keväinen kellojen siirto aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja.
Ennen koronapandemiaa oltiin jo pitkällä säännön muuttamiseksi. Euroopan parlamentti ehti jo suositella kellojen siirtelystä luopumista. Sitten asia hautautui EU:n ministerineuvostoon.
”Olen kuullut, että tänä vuonna asiaan palattaisiin”, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo. Ministerineuvoston on kerrottu selvittävän jälleen kellojensiirron terveydellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Jos näin käy, jäsenmaiden kantaa kysytään todennäköisesti jälleen. Näin on tehty jo aiemminkin; kansalaiset ovat saaneet ilmaista mielipiteensä, pitäisikö kellojensiirtelystä luopua vai ei, ja mihin pysyvään aikaan sen sijasta toivotaan päädyttävän.
Terveysvaikutukset ovat selvät
Kellojen siirtely on terveydelle haitallista. Tämä on todettu monin eri tavoin. 20 tieteellistä yhdistystä on suosittanut, että kellojen siirtelystä luovutaan ja sen sijaan pysytään normaali- eli ns. talviajassa.
”Niin sanottu kesäaika siirtää valoisaa aikaa enemmän iltapäivän puolelle. Tämä heikentää unen laatua, mistä puolestaan on monia terveyshaittoja”, Partonen sanoo.
Kun kelloja siirretään, ihmisen sisäinen kello menee hetkellisesti sekaisin. Erityisen haitallista on keväinen kellonsiirto ”kesää kohti”, jolloin vuorokaudesta katoaa yksi tunti.
”Keväisestä siirrosta seuraa unen katkonaisuutta useiksi vuorokausiksi. Etenkin iltavirkkuuteen taipuvaisilla henkilöillä vaikutus voi kestää paljon pidempään, useita viikkoja tai jopa koko kesäajan, kunnes kellot siirretään takaisin”, Timo Partonen kertoo.
Tämä johtuu siitä, että sisäisen kellon häiriintyessä myös unirytmi menee sekaisin. Huono unenlaatu puolestaan näkyy seuraavana päivänä muistin, keskittymiskyvyn, huomiokyvyn ja tarkkaavaisuuden ongelmina sekä mielialan laskuna.
Pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumisena. Kellojen siirtämisen jälkeen on todettu tavallista enemmän esimerkiksi akuutteja sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä.
Miksi kesäaika houkuttelee?
Asiantuntijoiden kanta on selvä: jos pysytään yhdessä ajassa, pitäisi valita normaaliaika eli niin sanottu talviaika. Monissa äänestyksissä kansalaisten enemmistö on kuitenkin valinnut kesäajan. Tutkijaa se ihmetyttää.
”Ilmeisesti kesäaika kuulostaa mukavalta. Sehän ei kuitenkaan tarkoita, että kesää tai valoa olisi yhtään sen enempää. Kyse on siitä, mihin kellonaikaan ulkona on valoisaa. Valoisat illat voivat kuulostaa mukavilta, mutta iltapainotteisella valolla ja ajankäytöllä on epäterveellisiä vaikutuksia, eikä epäterveellisiä valintoja tulisi suosia”, Timo Partonen sanoo.
Timo Partonen vierailee Jaksa paremmin -ohjelmassa. Voit katsoa ohjelmaa Ruutu.fi:stä.
