Aivoterveys on paljon muutakin kuin muistisairauden puutetta. Hyvä kognitiivinen toimintakyky tarkoittaa, että pääsee käyttämään parasta muistiaan, nokkeluuttaan ja tarkkaavaisuuttaan. Kuulostaako se sinun työpäivältäsi?
Aivoterveys huolestuttaa monia työikäisiä. Arkinen unohteleminen, ajatusten katkeaminen ja heikolta tuntuva keskittymiskyky saattavat vaivata monenlaisissa työtehtävissä.
Mikä aivoterveyttä haastaa työiässä, professori, aivotutkija Minna Huotilainen?
”Haasteita riittää. Työ voi itsessään olla haastavaa, ja tietysti muut samaan aikaan elämää kuormittavat asiat. Mutta myös työjärjestelyt voivat olla sellaisia, että ne pikemminkin haittaavat kuin edistävät fiksua työntekoa”, Minna Huotilainen sanoo.
Työpäivää ohjaavat monenlaiset organisaation järjestelyt, tavat ja tottumukset. Monia niitä ei yksittäinen ihminen voi muuttaa, vaikka haluaisi. Paljon on myös sellaisia tapoja, joita ei edes lausuta ääneen. Onko työpaikalla tapana käyttää hissiä sen sijaan että kannustettaisiin kävelemään portaita? Onko saatavilla toimiva työpaikkalounas? Onko viestintä kunnossa, vai aiheuttaako se lisää työtä, sekavuutta tai jopa väärinymmärryksiä?
Esimerkiksi etätyö tuli pandemian aikaan rytinällä suomalaiseen työkulttuuriin. Nyt siitä on jo otettu askeleita takaisin.
”Etä- ja läsnätyöstä keskustellaan paljon, ja tällä hetkellä heiluri on ehkä menossa takaisinpäin totaalisen etätyön ihannoinnista. Vaikka yksittäiset työsuoritukset etätyössä näyttäisivät hyviltä, on menetetty paljon esimerkiksi tiedonkulussa ja uuden ideoinnissa. Paljon etätyötä tekevä organisaatio voi jämähtää mittaamaan suoritteita eikä pysty kehittymään. Tärkeintä olisi puhua avoimesti etätyön hyvistä ja huonoista puolista. Esimerkiksi esihenkilötyö on todella haasteellista, jos valtaosa työstä tehdään etänä.”
Mitä on kognitiivinen ergonomia työssä?
Kun halutaan antaa parhaat edellytykset ajattelutyötä tekevissä organisaatioissa, pitäisi ottaa vakavasti pohdintaan työnteon prosessit.
”Hyvä kognitiivinen ergonomia vaatii sujuvia prosesseja. Se tarkoittaa, että sujuvalle työnteolle on hyvät edellytykset. Että esimerkiksi työskentelytilat ovat tarkoituksenmukaiset, että turhat keskeytykset eivät häiritse työntekoa ja että välineet, laitteet ja ohjelmistot toimivat niin kuin niiden pitää. Monella on ihan normityössä hankalia järjestelmiä, joiden käyttäminen kuormittaa ja ärsyttää.”
Työn tauottaminen on nykyisin tietotyössä erilaista kuin esimerkiksi teollisessa työssä, jota varten monet työaikanormit on aikanaan suunniteltu. Lounastauko ja pari kahvipaussia eivät välttämättä yksinään riitä tietotyön tauottamiseen.
”Yksi tärkeistä työelämätaidoista on tauottaa työtä sopivasti. Taukojen tarpeeseen vaikuttavat työn vaatimukset ja oma persoona. Kun tuntee itsensä, tietää, mikä palauttaa ja mikä kuormittaa. Tarvitseeko tauolla muiden seuraa vai pikemminkin hiljaista hetkeä, jolloin ei tee tai puhu mitään?”
Huotilainen käy luennoimassa työpaikoilla, ja yksi kognitiiviseen ergonomiaan olennaisesti liittyvistä asioista on neurodiversiteetti. Mitä enemmän tunnemme ja tunnistamme erilaisia neurokirjon ominaisuuksia, sitä paremmin voi ottaa ihmisten erilaiset tarpeet huomioon myös työpaikalla.
Milloin aivoterveydestä on syytä huolestua?
Moni kokee haasteita kuormittavassa tietotyössä, jonka rajoja voi olla vaikeaa hahmottaa. Työllä ei ole selkeää alkua eikä loppua, ja kuormitus voi olla jatkuvaa.
”Omat havainnot kuormituksesta ovat tietenkin tärkeitä. Jos työasioista ei enää pääse vapaa-ajallakaan eroon, ja jos tuntuu välttämättömältä jatkuvasti palata työasioihin vielä työajan jälkeen, voi olla syytä miettiä työn ja vapaa-ajan tasapainoa”, Huotilainen sanoo.
Hän neuvoo miettimään jonkin sellaisen rituaalin, joka merkitsee työpäivän päättymistä – silloinkin kun tekee töitä etänä. Jos läppäri menee kiinni ja sujahtaa reppuun, se on merkki itselle ja muille, että tänään en enää tee töitä. Se auttaa siirtämään myös ajatukset töistä pois.
”Perhe-elämä ja harrastukset auttavat täyttämään vapaa-aikaa niin, että työ ei pääse ulottumaan sinne. Ruuhkavuosina tämä tapahtuu aika lailla itsestään. Itselläni lapset ovat nyt jo aikuisia, ja kotona odottavat vain kissat ja puoliso. Siksi olen hankkinut uusia harrastuksia”, Minna Huotilainen kertoo.
”Toisaalta kuormitus ja stressihän eivät ole pelkästään kielteisiä asioita, nehän kertovat siitä, että työ on tärkeää itselle. Olennaista onkin siis kuormituksen ja palautumisen tasapaino”, Huotilainen muistuttaa.
Elämäntavoilla voi vaikuttaa jaksamiseen yleisesti, ja hyvä tasapaino elämässä vaikuttaa olennaisesti työssä jaksamiseen. Riittävä, palauttava yöuni, säännöllinen arkiliikunta ja aivoille terveellinen ruokavalio auttavat pysymään kunnossa.
”Unen merkitys tunnistetaan hyvin. Edellisen yön uni muokkaa kognitiivisia kykyjä, ja työpäivää seuraava yö on tärkeä muistiinpainamisen ja tunteiden käsittelyn kannalta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että univaikeudet ovat yleisiä. Arkirealismia on, että läheskään kaikki eivät ole nukkuneet tarpeeksi hyvin töihin tullessaan – ollaan siis armollisia itselle ja muille.”
Minna Huotilainen vieraili Jaksa paremmin -ohjelmassa, katso tallenne Ruutu.fi:stä
